Silmu (lat. gemma) on kasvunsa alkuvaiheessa oleva kasvin verso. Silmusalaatti puolestaan on sekoite erilaisia versoja, jotka ovat kasvatettu siemenestä. Maku määräytyy sen mukaan mitä erilaisia siemeniä keskenään kasvatetaan. Kaikki Silmusalaatit ovat luonnonmukaisesti tuotettuja ja luomusertifioituja. Mitään lannoitteita, kasvinsuojelu- tai säilöntäaineita ei käytetä.
Silmusalaatin tuoreuden mahdollistaa pakkaus, säilytys viileässä ja puhtaat raaka-aineet ja kasvatustila. Silmusalaatti on maukasta, sitä on tarjolla useita erilaisia makuja ja suutuntumia – vaihtoehto sille, joka haluaa monipuolisesti vaihtelua lautaselleen. Kaikki Silmusalaatit ovat luomua.
Puna-apilan ja sinimailasen versoja, 110 g
Tässä seoksessa on puna-apilaa ja sinimailasta. Sinimailanen tunnetaan myös nimellä alfalfa. Valloittava maku on miedon hernemäinen, ovathan apila ja alfalfa herneen sukulaiskasveja. Toimii todella hyvin esim. avokadon kanssa. Tämä maku on myös lapsille se helpoin mistä aloittaa salaatin syöminen.
Ravintoarvot/100 g:
Energiaa 110 Kj/24 kcal, proteiinia 3,7 g, hiilihydraatteja 2,8 g ja rasvaa 0,6 g (laskettu hyödyntäen USDA ravintoarvotaulukkoa).
Puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja, 110 g
Letkeän lempeä maku tulee parsakaalista. Seoksesta noin puolet on parsakaalin versoja ja toinen puoli puna-apilaa ja sinimailasta. Parsakaalit kasvavat hieman hitaammin, joten puna-apila/ sinimailainen antavat annokselle ryhtiä, peittämättä parsakaalin kaalimaista ominaismakua ja tuoksua. Parsakaalin siemen on huomattavasti puna-apilan ja sinimailasen siemeniä isompi, joten törmäät rasiassa ruskeisiin parsakaalin siemenen kuoriin, jotka ovat erinomaista ravintokuitua.
Seoksessa on puolet parsakaalin versoja, puolet puna-apilaa ja sinimailasta.
Ravintoarvot/100 g:
Energiaa 110 Kj/26 kcal, proteiinia 3,3 g, hiilihydraatteja 4,5 g ja rasvaa 0,5 g ja C-vitamiinia 35,2 mg* (*44 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta, laskettu hyödyntäen USDA ravintoarvotaulukkoa).
Retikan, puna-apilan ja sinimailasen versoja, 110 g
Tulisuuden antaa retikka, tarkemmin japanilainen Daikon retikka –lajike. Retikassa itsessään on sinappiöljyä, jonka suun entsyymit pilkkovat ja vasta tämän jälkeen retikan maku vapautuu. Tästä tulee se pieni viive, kun ensi alkuun tuntuu, ettei retikan tulisuutta olisi. Ensiksi tuleva maku onkin pehmeän hernemäinen ja se tulee puna-apila/ sinimailanen pohjasta, joka tekee rakenteen. Toki oma suutuntuma ja tottumukset ovat jokaisella yksilölliset. Se mikä on toiselle tulista, on toiselle tuttu retikan maku. Tulinen toimii todella hyvin tortilloissa, vietnamilaisissa kevätrullissa tai vaikka aasialaista nuudelikeittoa koristamaan.
Ravintoarvot/100 g:
Energiaa 113 Kj/29 kcal, proteiinia 3,8 g, hiilihydraatteja 3,0 g ja rasvaa 1,0 g (laskettu hyödyntäen USDA ravintoarvotaulukkoa).
Herneen ja vihreän- ja punaisen linssin ituja, 170 g
Kun herneitä ja linssejä ei ole kasvatettu versoiksi asti, säilyy niiden rakenne miellyttävän rapeana. Herne ja linssi ovat molemmat palkokasveja, joten ne ovat erinomainen kasvisproteiinin lähde (11 g/100 g). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2014 ravitsemussuosituksessa suositellaankin syömään desilitra palkokasveja JOKA aterialla. Varsinkin lounassalaattia kootessa on tärkeää huomioida riittävä proteiinin saanti. Näitä voit syödä sellaisenaan, laittaa salaatin sekaan tai ripotella sosekeiton päälle krutonkien tapaan. Tällöin ne eivät pehmene liiaksi etkä menetä ravintoarvoja kuumentamalla elävää ravintoa yli 42 celsiusasteen.
Ravintoarvot/100 g:
Energiaa 490 Kj/117 kcal, proteiinia 11 g, hiilihydraatteja 25,2 g ja rasvaa 0,6 g (laskettu hyödyntäen USDA ravintoarvotaulukkoa).